lauantai 10. syyskuuta 2011

rauhaton sielu, levoton kyynel

En tiiä mitä kirjottaisin ... En tiiä mitä tekisin, mut jos pääsisin ajassa takas nii tekisin kaiken eritavalla.
Eilen menin Lestille ja oli kivaa. Uusia tuttavuuksiaki tuli, ja paljo.
Mutta sitte kymmeneltä iskä soitti että se on tulossa hakee mua ... Mä kadun nii paljo tätä kaikkee.
Nyt porukat on vissiin menettäny lopullisesti luottamuksen muhun. Kohta oon jossaki perhekodissa, koska porukat ei enää jaksa mua.
Toivottavasti saan vielä anteeks, oon valmis parantumaan, tai ainaki yrittään ..
Mut en voi luvata mitään, tää on nii pirun vaikeeta.
Toivottavasti tää kaikki ois jo kohta ohi, en oikeesti kestä tätä yhtää enempää.
Tiiän, että oon tehny virheitä. Mutta eiks se meekkää nii että virheistä oppii ? - Ei taida ainakaa mun kohalla ..


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kommentoi ! (: